Kasvivärjäys

Luonnonvärit sopivat parhaiten luonnon materiaaleille

Luonnonkasveista saaduilla väreillä värjätään luonnonkuituja, pääasiassa villaa, mutta myös 
silkkiä, puuvillaa ja pellavaa. Luonnonvärejä voi käyttää lankoihin, kankaisiin tai valmiisiin 
vaatteisiin. Tekstiilien ohella kasviväreillä värjäytyy paperi, puut ja nahka.

Värisävyt ovat vaihtelevia

Kasvivärin voimakkuuteen ja sävyyn vaikuttavat mm. kasvin kasvupaikka, maalaji, 
maan kosteus sekä paikkakunta. Sama kasvi värjää eri puolilla Suomea eri sävyin.

Myös valossa ja varjossa kasvavat kasvit värjäävät eri tavoin. Kukat antavat eniten väriä 
aurinkoisella ja kuivalla ilmalla. Kasvukauden ajankohta vaikuttaa värin voimakkuuteen. 
Varsinkin lehtien ja varsien värit ovat voimakkaimmillaan alkukesällä juuri ennen kukkimista. 
Sen sijaan kasvien juuria voi kerätä koko kesän.

Joistakin kasveista saadaan useita eri värejä: kukista, varsista, lehdistä ja juurista lähtee 
omat värinsä. Useimpia kasveja voi käyttää tuoreena tai kuivattuna. Lähes kaikista kasveista 
saa jotain väriä. Kaikki värit eivät kuitenkaan ole yhtä kestäviä vaan jotkut haalistuvat 
pesussa tai auringonvalossa.

Värin kiinnittäminen

Värjäyksen lopputulokseen vaikuttavat värjättävä materiaali ja väriaine. Väriaineiden 
kiinnittämistä varten kankaat joudutaan usein purettamaan. Tämä tarkoittaa värjättävän 
kuidun käsittelyä erilaisilla puretusaineilla, esim. rauta- ja kuparisulfaatit, tinakloridi, aluna tai 
vaikkapa etikka, sitruunahappo sekä ruoka- ja merisuolat. Myös joistakin kasveista saa 
puretusaineita. Eri puretteilla saa samasta värjäysmateriaalista hyvin erilaisia värejä ja värisävyjä.

Kasviluettelo

Ahomatara, Vitmåra, Galium boreale

Juuresta ennen kukinta-aikaa saadaan tiilenpunaista väriä. Juuria voi säilyttää vuosia. 
Kasvista saadaan myös keltaisia, vihreitä ja ruskeita värjäysaineita. Ahomataraa on 
käytetty värjäämään villa punaiseksi.

Ahosuolaheinä, Bergsyra, Rumex acetosella

Suolaheinistä saa keltaista, tummanruskeaa ja myös mustaa ja vihreää. 
Siemenistä saa villaan punaisia värejä.

Kamomillasaunio, Kamomill, Matricaria recutita

Kasvista saa keltaista ja sinistä väriä.

Kanerva, Ljung, Calluna vulgaris

Kanervasta saa keltaisia ja ruskeaita sävyjä; kullan ja ruosteenväriä sekä vihreän eri sävyjä, kuten sammaleenvihreää, tummaa ruohonvihreää, sinivihreää sekä harmaan- ja mustanvihreää. Nuoresta kanervasta ennen kukintaa saa kirkkaan keltaista. Kanervan oksista vihreää, oranssia ja kullanväristä. Kukista saadaan kullan- tai ruosteenväristä. Kanervaa käytetty usein mm. nahan värjäykseen.

Kannusruoho, Gulsporre, Linaria vulgaris

Kannusruohon kukilla saa villan keltaiseksi. Kasvista saa myös oranssia, 
vihreää ja ruskeaa.

Keltakurjenmiekka, Svärdslilja, Iris pseudocorus

Kukista saadaan keltaista väriainetta, lehdistä kirkkaanvihreää ja tummanviolettia. 
Juurista saa harmaata, tummansinistä ja mustaa. Juurista voi valmistaa mustetta. 
Aikanaan kasvia on käytetty nahkojen parkitsemiseen.

Keltamaite, Käringtand, Lotus corniculatus

Kasvista saa keltaista väriä.

Keltamatara, Gulmåra, Galium verum

Juurista saadaan tiilenpunaista, vaaleanpunaista, kellertävän vaaleanpunaista ja 
purppuranpunaista väriä. Juuret kerätään ennen kukintaa ja ne voi säilyttää vuosia. 
Kukista saa keltaista, kellertävän ja tummanvihreitä sävyjä. Lehdistä ja kukinnosta 
saa keltaista.

Keltapäivänkakkara, Keltakakkara, Gullkrage, Chrysanthemum segetum

Kasvista saa vihreää, keltaista ja ruskeaa.

Keltasauramo, Värisauramo, Färgkulla, Anthemis tinctoria

Tuoreista tai kuivatuista lehdistä saa keltaista, kirkkaankeltaista, kullankeltaista, 
oliivinvihreää ja oranssia. Kukista saadaan keltaista ja kullankeltaista. 
Koko kasvista saa vihreänkeltaista.

Ketohanhikki, Gåsört, Potentilla anserina

Lehdistä saadaan pehmeää keltaista.

Ketokaunokki, Piennarkaunokki, Väddklint, Centaurea scabiosa

Koko kasvin voi käyttää tuoreena tai kuivattuna. Siitä saadaan vaalea oliivinvihreä väri.

Keto-orvokki, Styvmorsviol, Viola tricolor

Keto-orvokin terälehdistä saa sinistä väriä villaan. Keto-orvokista saa myös vihreää 
ja himmeänkeltaista.

Kevätesikko, Gullviva, Primula veris

Kasvista saa keltaista.

Kielo, Liljekonvalj, Convallaria majalis

Kielosta saa vihreää ja keltaista.

Kultapiisku, Gullris, Solidago virgaurea

Värjäyksessä voidaan käyttää koko kasvin tuoreena tai kuivattuna. Värjäystä varten 
kasvin maan yläpuoliset osat kerätään ennen kukkimista tai kukkimisen aikaan. 
Väri tarttuu hyvin mm. villaan, silkkiin ja puuvillaan. Kultapiiskusta saa kullankeltaista, 
oliivinvihreää ja ruskeaa.

Käenkaali, Ketunleipä, Harsyra, Oxalis acetosella

Kasvista saa sinistä väriä.

Masmalo, Getväppling, Anthyllis vulneraria

Kasvista saa keltaista väriä.

Mesiangervo, Älggräs, Filipendula ulmaria

Koko kasvista saa keltavihreää. Juurista saa ennen kukkimista vaaleanruskeaa ja 
syksyllä mustaa. Juurista saa myös sinertävää väriä. Kukinnosta saa vihertävän 
keltaista, lehdistä ja varresta sinistä. Kasvin versoista voi saada mustaa.

Mustakaunokki, Svartklint, Centaurea nigra

Kukista saadaan vihertävää tai vaaleankeltaista väriä.

Mäkikuisma, Äkta johannesört, Hypericum perforatum

Kukinnoista sadaan keltaista, punaista, violettia ja purppuraa sekä beigeä. 
Kasvia on käytetty mm. villan värjäämiseen.

Mäkimeirami, Vild mejram, Origanum vulgare

Mäkimeiramin kukista saa pellavaan punaruskeaa ja villaan purppurahtavaa punaista.

Niittyhumala, Brunört, Prunella vulgaris

Kasvista saa vihreää.

Paimenmatara, Stormåra, Galium album

Koko kasvista saadaan keltaista väriä ja kuivatuista juurista punaista.

Pietaryrtti, Renfana, Tanacetum vulgare

Kasvista saa vihreää ja keltaista.

Piharatamo, Groblad, Plantago major

Kasvista saa kullanväriä.

Poimulehti, Daggkåpa, Alchemilla sp.

Poimulehteä voi kerätä värjäämiseen koko kesän ajan. Koko kasvista saadaan beigeä, 
sitruunankeltaista, oliivin- ja kellertävän vihreää. Lehdistä saadaan villaan keltainen 
tai vihreä väri.

Purtojuuri, Ängsvädd, Succisa pratensis

Purtojuuresta saa sinistä väriä.

Ranta-alpi, Strandlysing, Lysimachia vulgaris

Kasvista saa ruskeaa ja keltaista.

Rohtorasti, Häränkieli, Oxtunga, Anchusa officinalis

Juuresta saadaan verenpunaisesta vaaleanpunertavan ruskeaan väriä sekä 
harmaanvihreää.

Ruiskaunokki, Ruiskukka, Blåklint, Centaurea cyanus

Koko kasvista saa vihreänkeltaista. Terälehdistä voi puristaa sinistä mustetta. 
Ruiskaunokki värjää pellavan siniseksi, mutta väri ei ole kestävä.

Rätvänä, Blodrot, Potentilla erecta

Juuresta saa punaista. Varsista ja lehdistä saa keltaista ja ruskeaa. Kasvia on käytetty 
parkkina ja nahan värjäämiseen punaiseksi.

Siankärsämö, Rölleka, Achillea millefolium

Kukilla saa villan keltaiseksi. Koko kasvista saa oliivinvihreää, mustaa, harmaata 
ja kullan väriä.

Silkkiunikko, Kornvallmo, Papaver rhoeas

Kasvista saa punaista väriä.

Sudenmarja, Ormbär, Paris quadrifolia

Kasvista saa punaista väriä.

Särmäkuisma, Fyrkantig johannesört, Hypericum maculatum

Kukinnoista saa punaista väriä.

Ukontulikukka, Kungsljus, Verbascum thapsus

Kukista saa keltaista, vihreää ja ruskeaa. Kasvin kuivia varsia on upotettu vahaan ja 
käytetty kynttilöinä sekä tervaan kastettuna soihtuina.


Vuohenkello, Knölklocka, Campanula rapunculoides

Vuohenkellosta saa ruskeaa väriä.

Väinönputki, Kvanne, Angelica archangelica

Lehdet värjäävät villan tumman vihreäksi.

Lisää tietoa luonnon värikasveista ja kasvivärjäyksestä

Aittomäki, R., Colliander, H., Kotiranta, H. Väriä luonnosta. Kirjayhtymä 1992.

Hassi, T. Luonnonväreillä värjäämään. WSOY 1981.

Klemola, M. Kasvivärjäys. Tammi 1984.

Sisefsky, J. & Sandberg, G. Värjärin kirja. Otava 1982.