Niityn kasvualusta, maaperä ja ravinteet, vaikuttavat kasvuston rehevyyteen

Kasvualustana järviliete
Järvien ja jokien pohjasta otettu maa on usein hapetonta ja pieneliötoiminta olematonta. 
Kompostoi maata ainakin 5 vuotta ennen kuin käytät sitä kasvualustana.
Kasvualustana peltomulta
Peltomulta on typpirikasta maata. Typestä hyötyvät eniten monivuotiset rikkakasvit. Peltomultaa voi köyhdyttää sekoittamalla siihen hiekkaa. 
Peltomulta sisältää aina rikkakasvien siemeniä, jotka itävät nopeammin kuin monivuotiset niittykukat. Rikkakasvit ja kukat kilpailevat keskenään valosta, vedestä ja elintilasta. Ensimmäisenä kesänä pellolle perustettua niittyä niitetään kerran kuussa n. 15 cm korkeudelta ja rikkakasvien tähteet korjataan heti pois.
Kasvualusta kangasmetsän hakkuutähteistä vaatii kompostointia
Multavan kasvualustan näköistä saa silppuamalla kangasmetsän hakkuutähteet ja kannot ja sekoittamalla ne pintamaahan. 
Happamassa kasvualustassa on itämistä estäviä parkkiaineita eikä siinä ole pieneliötoimintaa.
Pieneliötoiminnan elpyminen vaatii kasvualustan kompostointia useita vuosia.
Kangasmetsän hakkuutähteet tulee poistaa ja pintamaan turpeet kuoria pois kokonaan tai laikkuina. Mahdollisuuksien mukaan alueelle tuodaan uutta peruskalkittua hiekka/multapitoista maata. Laikkuihin levitetään lehtipuun tuhkaa ennen siementen kylvöä. 
Hiekkapitoiselle kuivalle kangasmaalle perustetulla niityillä viihtyviä kasveja ovat mm.
ahomansikka aho-orvokki heinätähtimö hietaneilikka hiirenvirna huopakeltano
idänkeulankärki kalliokielo kangasajuruoho kanerva keltamaite ketoneilikka
keto-orvokki kissankello kissankäpälä kultapiisku mäkitervakko masmalo

Luonnonkasvien lannoitus

Niitty sijaitsee järvenrannalla puolivarjoisella kesämökkitontilla. Maaperä on hiekka-multa seosta, hyvin vettä läpäisevää. Ph on 5.5 - 6.5. Niitty kukkien siemeniä on kylvetty mullos laikkuihin vuodesta -97 alkaen joka vuosi, lajeja on lähes 70. Ongelmana on heikko kasvu ja kukinta. 
Varret kasvavat kitumalla ja lehdet kellastuvat ja kukinta on huono ja lyhytaikainen. 
Onko maaperä liian kuiva? 
Vai onko maaperässäravinteiden puute? 
Kannattaako kokeilla lannoitusta? 
Mikä olisi sopiva lannoite ja minkä verran sitä voisi käyttää?
Hyvin vettä läpäisevä maa huuhtoutuu ravinteista ja köyhtyy nopeasti. Ravinteiden lisäys auttaa hetkellisesti, mutta paremman tuloksen voisi saada lisäämällä maaperään savea ja säännöllisesti tuhkaa tai kalkkia. Lisäravinteeksi sopii luonnonlannoitteet kuten kanankakka.
Etu: lannoituksella saa karullakin kasvupaikalla menestymään vaateliaampia lajeja. 
Haitta:
typpeä suosivat rikkakasvit leviävät niitylle: vuohenputki, juolavehnä, nokkonen.
Tuhka on niittykukille sopiva lannoite
Tuhka sisältää runsaasti kalkkia, kaliumia, fosforia ja hivenaineita, mutta ei lainkaan typpeä.
Havupuut happamoittavat pintamaan
Havupuiden (mänty tai kuusi) neulaset happamoittavat pintamaan. Hapan pintamaa hillitsee ja jopa estää niittykasvien kasvua. Maaperään kannattaa levittää säännöllisesti tuhkaa tai kalkkia.

Kasvualustan rakentaminen

Miten saan pihani kukoistamaan rakennusprojektin jälkeen?
Aiomme perustaa kukkaniityn/-kedon tonttimme paljaille hiekka-alueille. Alue on kuivaa, paljasta hiekkamaata, josta pintakerros on poistettu tasausten ja maansiirtotöiden yhteydessä. Hiekka on "puhdasta" eli siinä ei juuri ole multaa tai muuta humusta mukana. Pintasora on melko karkeata ja kivistä. Miten pohjustus tehdään? Laitetaanko pinnalle multaa tai kasvuturvetta ja jos niin sekoitetaanko se pintasoraan vai jätetäänkö omaksi kerroksekseen pinnalle? Jos multaa tai kasvuturvetta laitetaan, niin kuinka paljon?
Pihamaalle voi laittaa hiekan päälle noin 5 cm kerroksen vähäravinteista multaa, joka sekoitetaan pintamaahan. Niittysiemenet kylvetään tasattuun maahan mahdollisimman aikaisin keväällä eli heti kun lumet ovat sulaneet ja pintamullan pääsee levittämään.
Kukkaniitty tiivistyneeseen maahan
Perustimme kedon paikkaan, missä maa oli aika lailla tiivistynyt. Lisäsimme pintaan muutaman sentin verran multaa. Kylvimme osan siemenistä suoraan laikkuihin (30 x 30 cm). Osan esikasvatimme ja istutimme ne keskikesällä. Aluksi näytti, että kaikki kituu, eivätkä siemenet idä. Niitimme ketoa ainakin kerran kesässä. 
Nyt kuuden vuoden jälkeen voi sanoa, osalle kasveista laikut olivat liian pieniä. 
Heinä, joka yllättäen nousi "maan alta", on vallannut alaa esim. kissankellolta. 
Mutta useat kukat menestyivät kilpailussa hyvin: harakankello, ruusuruoho, 
puna-ailakki, särmäkuisma ja rantatädyke. Jatkamme kedon "laikuttamista" heinäisimmiltä kohdilta ensi kesänä ja kylvämme taas kokeeksi uusia lajeja.

harakankello ruusuruoho puna-ailakki särmäkuisma rantatädyke