Harjuketo on hiekka- ja kangasmaiden keto tai kuiva niitty

 
Harjuketo sijaitsee hiekka- tai kangasmaalla. Harjuketo on kuiva, sillä hiekkapitoinen maa läpäisee vettä. Vesi vie ravinteet kasvien ulottumattomiin. Harjuketo onkin ravinteiltaan karu kasvupaikka. Harjuketoa varjostaa harva männikkö. Mäntyjen neulaskarike happamoittaa maaperää.
Harjuketo on kasvillisuudeltaan matalaa ja harvaa. Aurinkoisissa ja paahteisissa kohdissa viihtyvät kallioketojen kasvit. Varjoisimmissa kohdissa kasvaa kuivan niityn tai kuivan metsäniityn kukkia.
Harjuketo sopii kaikille hiekka- ja sorapitoisille maille, rinnekedoksi tai karuille tieluiskille. Harjuketoa voi varjostaa havupuusto tai rakennukset. Harjuketo saa suoraa auringonvaloa ainakin osan aikaa päivästä.

Harjuketo, kasvikuvat


Ahdekaunokki
Rödklint

Ahomansikka
Smultron

Aho-orvokki
Hundviol

Ahosuolaheinä
Bergsyra

Hietapitkäpalko
Sandtrav

Hiirenvirna
Kråkvicker

Hopeahanhikki
Silverfingerört

Huopakeltano
Gråfibbla

Idänkeulankärki
Ryssvedel

Kalliokielo
Getrams

Kanerva
Ljung

Kangasajuruoho
Backtimjan

Keltamaite
Käringtand

Keltamatara
Gulmåra

Keltasauramo
Färgkulla

Ketokaunokki
Väddklint

Ketoneilikka
Backnejlika

Ketoneilikka
Backnejlika

Keto-orvokki
Styvmorsviolt

Ketosilmäruoho
Vanlig ögontröst

Kielo
Liljekonvalj

Kissankello
Liten blåklocka

Kissankäpälä
Kattfot

Kultapiisku
Gullris

Kurjenkello
Stor blåklocka

Masmalo
Getväppling

Metsänätkelmä
Skogsvial

Mäkikuisma
Äkta johannesört

Mäkitervakko
Tjärblomster

Niittynätkelmä
Ängsvial

Nuokkukohokki
Backglim

Nurmikohokki
Smällglim

Pietaryrtti
Renfana

Pikkutervakko
Fjällnejlika

Rohtotädyke
Ärenpris

Ruisunikko
Rågvallmo

Ruoholaukka
Gräslök

Ruusuruoho
Åkervädd

Siankärsämö
Rölleka

Sikoangervo
Brudbröd

Tähkätädyke
Axveronika

Ukontulikukka
Kungsljus